Vuosi 2024

Jälleen se aika vuodesta, kun pitäisi yrittää miettiä mennyttä ja suunnitella tulevaa. Niin kuin aina, myös tähän kuluvaan vuoteen mahtui sekä hyvää että huonoa. Oli kivoja arkisia treffejä puolison kanssa, remppaevakkoa ja yhden yön kirjoitusretriitti muutaman kanssakirjoittajan kanssa. Päädyin MeNaiset -lehteen, kävin pitkästä aikaa elokuvissa ja vuoden tauon jälkeen myös Helsingin kirjamessuilla.

Tässä vielä pieni katsaus kuluneeseen vuoteen.

Lukeminen

Tänä vuonna luin 56 kirjaa [26 kaunoa, 28 tietoa ja 2 sarjakuvaa], joista parhaan tietokirjan tittelistä kilpailevat Lola Lorenzon Lola sekä Ryder Carrollin Bullet Journal Metodi, kun taas paras lukemani kaunokirja oli Sara Strömbergin Hakkuu. Huonoimpien lukuhetkien tittelistä kilpailee sen sijaan kolme eri dekkaria. Koska kaikki kolme ovat kotimaisia, niin jätän nimet mainitsematta.

Kirjoittaminen

Kirjoittamisen kannalta vuosi oli aikamoista vuoristorataa. Vuosi alkoi hyvissä merkeissä. Epäonnistunut nanoprojekti oli saanut edellisenä syksynä innostuneen vastaanoton ja työstin tekstin seuraavaa versiota kustantamon antaman palautteen perusteella. Alkuvuodesta laitoin tekstin menemään ja kolme viikkoa myöhemmin tuli hylsy.

Hylsy oli kova paikka ja ikävä aloitus vuodelle. Onneksi kustantaja antoi hylsystä huolimatta vielä palautetta, joten minulla oli jotain mihin tarttua, kun lähdin työstämään tekstin seuraavaa versiota. Käsikirjoitus kävi läpi vielä muutaman kierroksen, ennen kuin sitä vihdoin onnisti.

Valitettavasti, koska maailmankaikkeudella on ikävä tapa pitää hyvät ja huonot uutiset tasapainossa, niin kaksi päivää ennen kuin sain varmistuksen kustannussopimuksesta, jouduin viimein luopumaan kissastani. Tyyppi eli melkein kaksikymmentävuotiaaksi, joista me olimme yhdessä kuusitoista.

Tätä vanhaa herraa minulla on ikävä

Tavoitteita

Viime vuonna asetin itselleni kaksi kirjoittamiseen liittyvää tavoitetta.

      1. Kirjoittaa Projekti K:n ensimmäinen versio.
      2. Kirjoittaa Projekti Kahdeksan nollaversio.

Kumpikaan näistä ei toteutunut. Projekti K:n hautasin keväällä, kun en yrityksistäni huolimatta saanut tekstiä toimimaan, kun taas Projekti Kahdeksan on vielä pahasti kesken. Minulla on nollaversio ehkä 1/3 käsikirjoituksesta, eli ei lähelläkään tavoitetta.

Ensi vuosi tulee menemään enimmäkseen Epäonnistuneen nanoprojektin parissa, mutta siitä huolimatta asetan itselleni kaksi kirjoittamiseen liittyvää tavoitetta.

      1. Kirjoittaa Projekti Kahdeksan ensimmäinen versio. Tekstin ei tarvitse olla viimeiseen asti hiottua ja taustatutkimuskin saa olla vielä kesken, mutta haluan sen olevan alusta loppuun asti luettava.
      2. Kirjoittaa Epäonnistuneen nanoprojektin toisen osan nollaversio.

Tällaisissa merkeissä uuteen vuoteen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *