Tällä viikolla olen jutellut kaverin kanssa opiskelujutuista, istunut etäkokouksessa edistämässä kokoussukkaa (aktiivisen kuuntelun lomassa) sekä kuunnellut työmatkalla uutta true-crime -podcastia, johon törmäsin alkuviikosta.
Tällä viikolla olen myös harmitellut kaikkia niitä kirjaston lainoja, joita en luultavasti ehdi lukemaan ennen kuin eräpäivät tulevat vastaan. Niin hauskaa kuin opiskeleminen onkin, niin opiskelun realiteetit iskevät yleensä siinä vaiheessa vastaan, kun lukuaika hupenee vain koulukirjoihin. En tiedä missä vaiheessa ehtisin purkamaan omaa varausjonoa tai tarttumaan kaikkiin niihin kirjoihin, jotka seisovat kirjahyllyssä odottamassa lukuvuoroaan. Varausahdistuksesta johtuen tein sitten jotain niinkin radikaalia, että puolitin varausjonossa olevien kirjojen määrän. Nyt niitä on jäljellä enää kahdeksantoista. En tiedä missä vaiheessa ehdin niitäkään lukea, mutta ainakin ahdistaa vähemmän! Nyt yritän pysyä lujana ja olla varaamatta mitään uutta ennen kesää (tai raahaamasta niitä kirjaston kierrätyshyllystä). Saa nähdä miten onnistuu.
Kaiken tämän lomassa olen myös kirjoittanut. Tänään aamulla tuskailin sen kanssa, että viisikymmentäminuuttia päivässä on liian vähän kirjoitusaikaa, mutta sitten laskin tämän viikon kirjoitusajat yhteen ja se oli kuitenkin nelisen tuntia. Pieniä askelia ja niin edespäin…