Editointikuu

En ihan ymmärrä mihin ihmeeseen puolet elokuusta on jo ehtinyt mennä? Vastahan tämä kuu alkoi, tai siltä se ainakin tuntuu.

Sain elokuun alussa lukijapalautteet kaikilta koelukijoiltani ja kuten arvata saattaa, alkukuu on mennytkin ihan editointihommissa.

Tässä muutamia poimintoja palautteista

• • • Alku on hidas
    • Hahmojen motiiveissa on puutteita
    • Kuvailun ja toiminnan tasapaino vaatii hiomista
    • Ikuisuusongelmani, eli kerron enkä näytä

Osa kommenteista oli toistensa kanssa hyvinkin ristiriitaisia, mutta oli siellä kommentoitu paljon samojakin asioita.

Palautteen työstäminenhän on enimmäkseen tasapainon löytämistä. Jokaisen lukijan jokaista kommenttia ei tarvitse (eikä voikaan) lähteä toteuttamaan, mutta jos useampi huomauttaa samasta asiasta, niin silloin siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Palautteen kanssa saa myös olla täysin eri mieltä, mutta jopa niitäkin kommentteja olisi hyvä pysähtyä pohtimaan hetken. Kommentit kumpusivat kuitenkin aidosta lukukokemuksesta eivätkä ole täysin tuulesta tempaistuja.

Mitä sitten lähdin muokkaamaan saamani palautteen perusteella?

Ensin tein kunnon, räjäytä koko kässäri ja kokoa se uudestaan, tyylisen rakenteellisen muutoksen. Tämän muutoksen seurauksena sain tiivistettyä alkua, jämäköitettyä koko käsikirjoituksen juonta ja tasapainotettua paremmin kahden päähenkilöni lukujen vaihtelua.

Käsikirjoituksen räjäyttäminen saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta itseasiassa se on yllättävän vapauttavaa ja sen uudelleen kasaan parsiminen on yleensä aika hauskaa (välillä toki myös tuskastuttavaa).

Yksi hahmo supistui pelkäksi nimeksi ja valokuvaksi ja annoin osan hänen aikaisemmista näkökulmaluvuistansa eräälle toiselle.

Rakastamani hahmo P menetti myös näkökulmalukunsa ja siirtyi pelkäksi taustahahmoksi. Puoliso luki käsikirjoituksen toukokuun lopussa ja kommentoi jo silloin P:n näkökulmalukujen järkevyyttä. Poistin silloin P:ltä kaikki ne luvut, joissa hän oli kertojana, mutta jossain vaiheessa P onnistui hivuttautumaan takaisin. Hahmo P:tä oli ihana kirjoittaa, minkä takia minulla oli vaikea luopua hänestä. Asian hyväksymiseen vaadittiin se, että kolme lukijaa neljästä huomautti samasta asiasta, ennen kuin ymmärsin, että he olivat oikeassa.

Viimeviikon alussa päällimmäisin tunne käsikirjoituksen suhteen oli epätoivo. Räjäytetyn kässärin kanssa yleensä on. Tällä hetkellä tunnelmat ovat kuitenkin paljon positiivisemmat. Kaikki luvut ovat löytäneet uudet paikkansa ja juoni on tiiviimpi ja kulkee luontevammin kohtauksesta toiseen.

Tällä hetkellä käyn käsikirjoitusta luku kerrallaan läpi ja korjaan sieltä kaikenlaista. Esimerkiksi poistelen viittauksia poistettuun hahmoon, korjaan lukujen siirtelyjen aiheuttamia epäloogisuuksia ja syvennän hahmojen motiiveja. Olen nyt työstänyt 20/83 lukua ja tavoitteena olisi saada tämä kierros valmiiksi tämän viikon loppuun mennessä. Toistaiseksi tämä kierros on mennyt yllättävän kitkattomasti, mutta onhan tässä vielä reilusti aikaa törmätä seuraavaan juoniaukkoon, joka pistää kaiken taas uusiksi.

Lopuksi ajattelin vinkata tähän Anneli Kannon Kirjoittamassa -kirjoittamiskirjaa, jossa oli osio palautteen saamisesta ja miten sitä kannattaa lähteä työstämään. Tätä kirjaa voi muutenkin suositella kaikille kirjoittajille ja kirjoittamisesta kiinnostuneille. Lainasin tämän keväällä kirjastosta, mutta voisin hyvinkin hankkia sen myös omaan hyllyyn.

Ai niin. Sen unohdin vielä sanoa, että olihan siellä palautteiden joukossa positiivisiakin kommentteja korjausehdotusten lisäksi. Positiiviset kommentit eivät vaan ole se asia, joka jää päällimmäisenä mieleen, kun miettii saamaansa palautetta 🙂