Kaksi kohtausta

Editoin viime viikonloppuna K:n osuuden ensimmäisen luvun ensimmäistä kohtausta ja ainakin nyt olen siihen ihan tyytyväinen. Voi tietty olla, että kun katson sitä taas parin kuukauden päästä, se joutuu jälleen kerran editoitavien kohtausten listalle, mutta se on sitten sen ajan murhe. Nyt iloitsen siitä, kun teksti tuntuu toimivan. Onko se yhtä hyvä kuin silloin, kun teksti oli vielä minämuodossa? En oikeasti tiedä. Onko se parempi kuin ennen editointi? Ehdottomasti.

K:n osuuksien ensimmäinen luku koostuu kahdesta kohtauksesta. Se, minkä just editoin ja sitten eräs toinen. Kumpikin ihan kivoja kohtauksia, mutta jos ollaan rehellisiä, niin ei ne oikeasti vienyt sitä tarinaa eteenpäin. K:n aloituksen ongelma on sama kuin vuosi sitten, eli se alkaa liian hitaasti. Ei niin hitaasti, kuin ennen viimevuoden tiivistämistä, mutta hitaasti siitä huolimatta. Siksi aloin tekemään K:n osuuksiin samanlaista kohtausluetteloprojektia, kuin mitä tein L:n osuuksien kanssa. Toivon/oletan, että se tulee olemaan helpompaa kuin L:n osuus sillä kun viimeksi työstin K:n osuuksia olin ihan tyytyväinen loppuosan kulkuun (siis sen jälkeen, kun se tarina ensin lähti käyntiin).

Mutta tällaista räpellän tällä hetkellä.

 

Muuta

Tällä hetkellä menossa on joku ihan järjetön työpäivänjälkeinen väsymys. Oli taas vähän turhan aikainen herätys ja sitten perus arkijuttuja, kuten kaupassakäyntiä ja kotitöitä. Houkutus parkkeerata itsensä Villapesuohjelman eteen oli suuri, mutta en vaan osaa olla, jos kotona on tekemättömiä hommia. No nyt on imuroitu ja pyykätty ja tehty kaikenlaista muutakin hyödyllistä, mutta ei mitään toivoa, että jaksaisi enää neuloa. Mutta ehkä voisin lukea. Kävin viikonloppuna noutamassa kirjastosta Miksi en kirjoittaisi ja tekisi kovasti mieli aloittaa sen lukeminen.

Julkaisin viikonloppuna myös kirjailijahaastattelun, jonka tein Rachael Herronista työpaikan blogiin. Samalta sivulta löytyy myös kesällä tekemäni haastattelut Emma Luomasta ja Anna-Maria Eilitästä. Näitä vanhempia kirjailijahaastatteluja voi lukea Kirjoitan -lehden vanhoista numeroista.

Ja asiasta kolmanteen. Syvän maan juuret löytyy ainakin Helmetistä ja Outi-kirjastoista ja jotkut ihanat ihmiset on jo laittaneet itsensä varausjonoon ^_^

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *