Tänään kirjoitin puoli tuntia. Kävin aamulla asioilla ja tiesin, että minulle oli edessä puolen tunnin odotus, joten pakkasin mukaan kirjoitusvihon sekä yhden puuttuvan luvun muistiinpanot ja suuntasin kahvilaan. Oli virkistävää istua hetki melkein tyhjässä kahvilassa ja vain kirjoittaa. Olisin mielelläni jäänyt sinne vielä pidemmäksikin aikaa, mutten voinut, koska piti jo jatkaa päivää.
Kellotornilla on nyt uusi deadline ja se on sunnuntai 12.7. Silloin lähetän kässärin seuraaville esilukijoille. Tällä kertaa mukana on kaksi henkilöä, joista kumpikin on sopivasti juuri silloin lomalla.
Versio, jonka nämä lukijat saavat ei tule olemaan täydellinen. Siitä tulee puuttumaan 24 lukua, mutta muuten käsikirjoituksen pitäisi olla kasassa ja ihan luettava.
Tuo puuttuvien lukujen määrä on aavistuksen liikkuva käsite. Miehen lukemassa versiosta puuttui 28 lukua, sitten kirjoitin niistä 7, mutta nyt puhutaan 24:stä koska säädin vähän rakennetta. Ajatus olisi kyllä kirjoittaa noita puuttuvia pikkuhiljaa pois, mutta en aio liittää niitä tähän koelukijoille menevään versioon, koska en ehdi kuitenkaan editoida niitä. Liitän ne sitten vasta siihen versioon, joka lähtee syksyllä kustannustoimittajalle.
Tällaisia suunnitelmia tällä kertaa 🙂